facebook twitter youtube
in - 27 Feb, 2015
by dorotea - no comments

Maratonilla tarkoitetaan 42,195 km pitkää juoksumatkaa. Nimensä maraton on saanut kreikkalaisesta tarinasta, jonka mukaan sotilas juoksi Marathonin kaupungista Ateenaan kertomaan persialaisten lyömisestä taistelussa. Matka Ateenan ja Marathonin välillä matkaa on noin 40km, mikä olikin aluksi riittävän tarkka mitta maratonjuoksukilpailuille. Tarkan pituutensa maraton on saanut vuoden 1908 Lontoon kesäolympialaisista, jolloin kuningatar Alexandra määräsi juoksukilpailun alkavaksi Windsorin linnan puiston luota ja päättyvän stadionille kuninkaallisen aition eteen, jolloin matkaa kertyi täsmälleen 42 kilometriä ja 195 metriä. Vuodesta 1921 maraton on aina järjestetty samanmittaisena.

Ensimmäinen maraton oli Kreikan mestaruuskilpailu ja juostiin Marathonista Ateenaan vuonna 1896. Kuukautta myöhemmin se juostiin myös Ateenan olympialaisissa ja tästä lähtien maratonjuoksu on kuulunut kesäolympialaisten lajeihin. Toki maratonista järjestetään myös maailmanmestaruuskilpailuja, ja lukuisia paikallisia maratoneja järjestetään nykyään lähes joka maassa ympäri maailman. Pelkästään Suomessa maratonjuoksuja järjestetään vuosittain kymmeniä, joista tunnetuimpia ja suosituimpia ovat muun muassa Helsinki City Run ja Helsinki City Marathon. Maailmalla suosittuja maratoneja ovat muun muassa Berliinin ja New Yorkin maratonit.

Tämänhetkinen maratonjuoksun maailmanennätyksen haltija on kenialainen Dennis Kimetto. ME-ajan 2.02.57 Kimetto juoksi Berliinissä syyskuussa 2014. Naisten maratonin maailmanennätystä hallitsee isobritannialainen Paula Radcliffe, joka juoksi maratonin aikaan 2.15.25 Lontoon sekakisassa vuonna 2003. Maratonajat ovat parantuneet huomattavasti sadan vuoden aikana; aikaero vuoden 1913 ja 2014 maailmanennätyksillä on hurjasti yli 35 minuuttia.

Hyvänkuntoisellekin ihmiselle maraton on fyysisesti erittäin raskas suoritus, ja se vaatii aina erityistä valmistautumista ennen varsinaista maratonjuoksua. Yleensä suositellaan vähintään puolen vuoden mittaista harjoitteluaikaa, jonka aikana pyritään totuttamaan elimistö pitkäaikaiseen fyysiseen rasitukseen. Samalla pyritään kohentamaan lihaskuntoa ja parantamaan hapenottokykyä. Luonnollisesti tärkein osa maratonharjoittelua on pitkien, maksimissaan 25 km mittaisten matkojen juokseminen. Kun maratontapahtuma lähestyy, on hyvä lyhentää matkat maksimissaan 5 km mittaisiksi, jotta elimistö ei rasittuisi liikaa ennen suurta koitosta.

Myös ravitsemus on tärkeä osa valmistautumista; niin sanottu hiilihydraattitankkaus ennen maratonia voi helpottaa suoritusta merkittävästi. Itse juoksussa tärkeimmät tekijät ovat tasainen juoksuvauhti ja riittävä nesteytys. Sopiva juoma juoksijalle on vesi sekä energiaa ja suoloja sisältävä urheilujuoma. Rauhallisesti hölkäten maratoniin kuluu yleensä noin viisi tuntia, mutta pieni osa harrastejuoksijoistakin pystyy juoksemaan matkan reiluun kolmeen tuntiin.